Pastaa pinaatti-fetakastikkeella

Tänään tein ruoaksi yhtä lempiruoistani. Yksinkertaista, helppoa ja herkullista. Pastaa pinaatti-fetakastikkeella. Ensi kerran tutustuin tähän ruokaan vuonna 2011 Skotlannissa Edinburghissa. Oli ensimmäinen iltamme siellä ja nälkä kova :) Löydettiin sympaattisen näköinen pubi läheltä hostelliamme. Ruokalistaa tutkailtuamme päätettiin mennä syömään sinne - olikin oikein loistava valinta tuo. :) Tuon makunautinnon jälkeen olenkin useasti tehnyt kyseistä ruokaa, enkä ole vieläkään kyllästynyt :)

Aineet ruokaan ovat siis seuraavat:

2 rasiaa tuoretta pinaattia 

iso purkki / 2 purkkia smetanaa/ranskankermaa

2 purkkia fetaa (yksikin riittäisi, mutta haluttiin herkutella :) ) 

mustapippuria

 tagliatelle-pastaa

Ensin paistoin pinaatin

pinaatin sekaan lisäsin smetanan :)

ja kastikkeen sekaan vielä fetapalat!

Vähän aikaa kastiketta keittelin samalla, kun odotin pastan kypsyvän. Nopea ruoka on siis kyseessä; kastike valmistuu sillä aikaa, kun pasta kiehuu :) Ja tällaiset annokset saatiin:

NAM.

Ei muuta kuin herkutteluhetkiä ja hauskaa alkanutta viikkoa! :)

MyCurry - Intialaista Lahdessa

Olen intialaisen & nepalilaisen ruuan fani. Tunnustan :) Ostin viimein itselleni intialaisen keittokirjankin, mutta vielä en ole sen sisältöä ehtinyt kokeilemaan. Intialaisissa ravintoloissa kuitenkin tykkään käydä ja nyt valikoitui paikaksi Lahdessa sijaitseva MyCurry. Oltiin Lahdessa läpikulkumatkalla ja melkein heti bongasin tuon MyCurryn ja sinne sitten päädyttiin syömään :) Valitsin päivän annoksen; vihreitä linssejä pinaatti-sinappikastikkeessa. Mukaan tuli riisiä, pieni pala naan-leipää, raastesalaattia ja vähän raitaa. Listassa luki ruoan olevan mieto, mutta tarjoilija tuli jossakin vaiheessa toteamaan, että annos tulee olemaan tulisempi kuin pitäisi. Vastasin että ei haittaa :) Mies tilasi itselleen kanaa pinaatti-tomaattikastikkeessa ja otti sen erittäin tulisena.. Huh. MyCurryssa saa siis itse valita tulisuusasteen, mikä on loistava idea! Joskus sitä tosiaan on syöty hieman liian tulista ruokaa... Miehen annos oli àla carte -listalta, joten siihen kuului lisukkeeksi vain riisi. Tämä oli mielestäni outoa - olen tottunut vastaavissa ravintoloissa saamaan samaan hintaan vähintään naanin ja raidan. Koska lisukkeita ei siis kuulunut, tilattiin lisäksi valkosipulinaan. Ruokia sai odotella aika kauan vaikka ravintola olikin pieni ja asiakasryntäystä ei ollut. Nälkä oli kova ja suuret oli odotukset kun ruuat vihdoin saapuivat :)

Minun annokseni

Miehen vaatimattomampi annos :)

Valkosipulinaan

Pahoittelen kuvien laatua, kännykällä otettuja. Eiköhän niistä kuitenkin suurinpiirtein selviä minkälaista ruokaa syötiin :) Oma ruokani oli kieltämättä pettymys; ruoka oli hieman liian tulinen ja se peitti alleen muut maut. Todennäköisesti ruokani olisi ollut parempaa miedompana, kuten sen ilmeisesti oli tarkoitettu olevan. Mieskin totesi, että onko ruoassa jotain vikaa jos leipä on parempaa kuin itse ruoka... Valkosipulinaan olikin kyllä herkkua! Mutta muuten ei mieskään tainnut kauheasti annoksestaan pitää. Että tällaiset kokemukset meillä :) Raita oli kyllä todella hyvää ja siksi erityisesti jäi harmittamaan sen lisämaksullisuus. Monen mielestä varmasti kiva paikka tuo MyCurry, itse pidin sisustuksesta ja valaistuksesta, mutta valitettavasti ruoka ei ollut ihan makuuni. Tulipahan kokeiltua kuitenkin. Ja ehdottomasti ne raidat ja naanit pitäisi saada joka annokseen ilman lisähintaa! Onneksi muuten ruoat oli siedettävissä hinnoissa, oma annokseni maksoi 12 € ja miehen 13 €, valkosipulinaan lisäksi 3,50 €. Näin siis Lahdessa, ei löytynyt varteenotettavaa kilpailijaa vieläkään porvoolaiselle Pokharalle (entinen Himchuli). :) 

Puolukka-kinuskipiirakka

Perjantaina oli koko päivän sellainen olo, että tekee mieli leipoa jotain. Päädyin syksyn kunniaksi tekemään kinuski-puolukkapiirakan. :) En ole sellaista ennen tehnyt, joten etsin mukanvalaisen ohjeen ja aloin hommiin!

Pohjaksi valitsin seuraavanlaisen:

150 g voita
2 dl kermaviiliä
2 dl sokeria
4 dl jauhoja
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään, vatkaa voi ja kermaviili ja yhdistä se kuiviin aineisiin. Itse koin helpoimmaksi aineiden sekoittaminen kädellä, saa kunnon tuntuman taikinaan. :) Sitten vaan levitetään piirakkavuoan pohjalle ja laitetaan paistumaan. Oli paistumassa noin 30 minuuttia, asteita 175. Ja tokihan sitä taikinaa piti maistella, se oli oikein herkkua ja sitä tulikin sopivan runsaasti kunnon maisteluun... :) Aiemmin en ole vastaavanlaista pohjaa kokeillut, mutta uuttahan on aina kiva kokeilla  ja hyvin onnistui :) 

Annoin pohjan jäähtyä kunnolla paistamisen jälkeen ja sitten aloin tekemään elämäni ensimmäistä kinuskia. Oli pieni jännitys siinä sitä tehdessä, että mitenhän onnistuu... Hyvin onnistui! Perinteinen kinuski siis kyseessä eli

2 dl kermaa
2 dl fariinisokeria 

Sekoitin aineet kattilassa, kiehautin ja keitin matalalla lämmöllä n. 15 minuuttia. Lopuksi laitoin vielä kinuskin sekaan nokareen voita ja sekoitin sen. Kun kinuski oli valmis, laitoin sekaan pussillisen pakastepuolukoita ja sekoitin kaikki. Sitten pitikin olla nopea, ennenkuin kinuski täysin jähmettyi. Levitin sen piirakan päälle ja voilà -syksyinen herkku oli valmis! 

Malttamattomia kun ollaan, niin pitihän sitä heti maistaa :) Hyvältä maistui, itsetehty kinuski on vaan niin vastustamattoman makuista! Laitettiin loput jääkaappiin ja voi että, tuo piirashan vaan parani vanhetessaan! Syötiin loput tänään ja maistui vieläkin paremmalta kuin aiemmin. Loistava asia, jos sitä vaan malttaa olla syömättä heti :) 

Herkutteluhetkiä ja hauskaa tulevaa viikkoa! :)

Jogurttia!

Oltiin reilu kuukausi sitten lomalla Kreikan Lefkadassa. Itse olen aina fanittanut Kreikan ja Turkin ruokakulttuuria ja monet lempiruoistani ovatkin näistä maista. Jogurttia käytetään ihanan monipuolisesti ruoassa ja ruoan lisäkkeenä, ja se tosiaan on jotain aivan muuta se jogurtti, kuin suomalainen maustettu sokerilitku :) Huomattiin muutamassa paikassa olevan tarjolla sellaista kuin "Frozen Greek Yogurt". Näin jogurtin ystävänä pakkohan sitä oli heti mennä maistamaan :) Ja kyllä, se oli herkkua. Unelmaista herkkua. Parempaa kuin jäätelö, vaikka koostumus muistutti kovasti pehmistä. Niin paljon parempaa kuin jäätelö, nam! Ja sitä kun vielä tarjoiltiin tuoreiden hedelmien kanssa, mikä voisi olla parempaa? 

Frozen Greek Yogurt, terveellistä herkkua :)

Eräs ilta alkoi tekemään mieli tuollaista, joten ostettiin pänikkä kreikkalaista jogurttia ja muutama nektariini. Sekoitin jogurtin vispilällä notkeammaksi, pilkoin nektariineja ja kasasin. Tällaiset sain aikaan: 

Ei saanut sellaista ihanaa rakennetta itse tuolla tavoin aikaiseksi, mutta hyvältä se maistui tuollakin tavalla! Suosittelen, tätäkin :) Muutenkin suosittelen kokeilemaan rohkeasti jogurttia, niin ruoanvalmistuksessa, kuin ruokien lisäkkeenäkin. Tzatzikia voisin syödä valehtelematta päivittäin ja tulisten ruokien kaverina jogurtti on lyömätön. 

En ole pitkään aikaan enää syönyt perinteisiä suomalaisia jogurtteja, jotka on maustettu ja sokeroitu. Ennemmin ostan vähän kalliimmalla laadukkaampaa jogurttia, jossa ei ole seassa mitään ylimääräistä ja jota voi käyttää mihin ikinä tahtookin. Makunsa kullakin, mulle tää on herkkua :) 

Tarina kahveista

Rakastan kahvia. Mitä vahvempi, sen parempi. Kahvia olen juonut jo vuosikausia, enkä edes muista koska olen varsinaisesti aloittanut kahvinjuonnin. Kuulemma ekaa kertaa olen maistanut kahvia (mustana, tietenkin!) ihan pikkuisena jo. Sanottiin, että musta kahvi tekee mustat hiukset. Ei niitä mustia hiuksia ihan kahvin avulla saanut, mutta kahvi maistui siitä huolimatta :) Olin aika helppo kahvinjuoja; en tiennyt eri kahveista, pavuista tai paahtoasteesta mitään, joten kaikki kävi. Kun aloin itselleni ostaa kahvia, ostin lähinnä halvinta suodatinkahvia - vaaleapaahtoisena, kuten Suomessa on tapana. 

Asuin Istanbulissa 3 kuukautta kesällä 2010. Tuona aikana join lähinnä teetä, kuten paikallisetkin. En kaivannut suodatinkahvia ollenkaan, sillä paikallinen kahvi on niin paljon parempaa  - vahvaa ja herkullista. Kahviloista ei ollut puutetta, kävellessä näkyi yksi Starbucks siellä ja toinen täällä. Plus tietenkin kaikki paikalliset ketjut ja yksittäiset kahvilat... Kavereiden kanssa tuli käytyä kahviloissa aina joskus, mutta usein päädyin juomaan niissäkin teetä tai turkkilaista kahvia. Suomeen paluun jälkeen  kaipasin turkkilaista kahvia, ja olinkin ostanut itselleni ison paketin sitä. Valmistin sitä itselleni usein, mutta silti se ei vaan maistunut läheskään samalta kuin mihin olin tottunut. Ihanan Istanbulin  tunnelma, tuoksut ja äänet puuttuivat. 

Turkkilainen kahvi

Muutin keväällä 2011 neljäksi kuukaudeksi Korfulle, Kreikkaan. Siellä tutustuin heti alkuun ihanan viilentävään frappéen, jota tuli noiden kuukausien aikana juotua vähintään kerran päivässä - erityisesti sen jälkeen kun itse opin tekemään sitä :) Frappé on yksinkertainen valmistaa - pohjalle pikakahvijauhetta ja vettä sen verran, että se juuri peittää kahvijauheen. Sokeria maun mukaan ja mikserillä sekaisin. Päälle runsaasti jääpaloja ja vettä (tai maitoa), sekä pilli ja ei muuta kuin nauttimaan! Näin yksinkertainen kun se tosiaan on, en ymmärrä miksi Suomesta ei saa kunnon frappéa mistään, tai sitten en vain ole käynyt oikeissa paikoissa. Onneksi sitä pystyn kotonakin valmistamaan, kun tulee ikävä tätä herkkua :)

Frappé

Frappéakin enemmän pidin jääkahveista - freddo espressosta ja freddo cappuccinosta. Nimensä mukaisesti kyseessä on espresso ja cappuccino, jotka maistuvat kuumana kesäpäivänä huomattavasti paremmalta kylmänä pitkästä lasista, kuin kuumana  pienestä kupista. Valitettavasti näitä(kään) ei taida Suomen kahviloista saada (ainakaan niistä joissa olen käynyt).

Freddo espresso & freddo cappuccino
Taustalla Lefkadan kaupunki

Kovasti noihin ehdin kiintyä neljän kuukauden aikana (kuten tietysti muutenkin Korfuun ja kreikkalaiseen elämäntapaan) ja Suomessa iski pieni ahdistus, kun hyvää kahvia ei tuntunut saavan mistään. Kokeilin parissa kahvilassa heidän versioita frappésta, mutta se oli aivan jotain muuta kuin mihin olin tottunut. Freddo espressoa tai cappuccinoa en ole nähnyt missään kahvilassa, tosin enhän toki ole myöskään kaikissa kahviloissa Suomessa käynyt :) 

Aloitin toukokuussa kesätyöt kahvilassa. Saatiin aluksi koulutus erikoiskahvien valmistamiseen baristakouluttajalta, kutsuttiin häntä kahvijumalaksi :) maisteltiin yli kymmenen kuppia espressoa ja opeteltiin erottamaan hyvä ja paha espresso ja se, miten espresson valumisnopeus vaikuttaa makuun ja laatuun ja miten papujen jauhamiskarkeus vaikuttaa valumisnopeuteen. Sinä päivänä maistoin myös ehkä elämäni ensimmäisen kerran oikeasti hyvää suodatinkahvia. Veden ja kahvipapujen määrää sekä kahvipapujen jauhatusasteikkoa säädettiin pari tuntia - ja pakko sanoa että lopputulos oli taivaallista! Kahvina oli tummapaahtoinen Café Hieno. Sen päivän jälkeen en olekaan vaaleapaahtoista kahvia ostanut. 

Oli todella mielenkiintoista oppia valmistamaan täydellinen espresso, juuri jauhetuista pavuista, juuri oikealla valumisnopeudella. Kahvilasta kun on kyse, tokihan opeteltiin myös vaahdottamaan maitoa. Se olikin hauskaa :) kaikilla tuntui aluksi olevan vähän hakusessa, että mistä kohtaa kannusta pidetään kiinni ja miten syvälle maidonvaahdotinputki laitetaan. Todettiin, että harjoitusta vaatii ja onneksi maitoa riitti useampaan harjoittelukertaan :) Opeteltiin myös, miten eri kahvit valmistetaan. Kahvilassamme tarjoillaan espressoa (myös tuplana), cappuccinoa, lattea, sekä latte macchiattoa ja espresso macchiatoa. Tärkeintä oli muistaa maitovaahtojen eroavaisuudet eri kahveihin ja tuleeko pohjaksi yksi vai kaksi espressoshottia.

Ensimmäisenä työpäivänä saatiin harjoitella koko päivä kahvien valmistusta, jotta osataan valmistaa parhaimmat mahdolliset kahvit. Harjoittelin itse erityisesti maidon vaahdottamista - kopauttelua, sekoittamista ja sen kaatamista lasiin niin, että lopputulos näyttää hyvältä. Rutiiniksi tämäkin asia lopulta muodostui, eikä tarvinnut enää miettiä, että mitenkähän se latte macchiato tai muutkaan oikein tehdään :) Työt lopetin tuolla viime kuun lopussa, mutta oikein mukava kesätyöpaikka oli, antoi taas vähän osviittaa siitä mitä ehkä haluaisin "isona" tehdä :) 

Eikä tarvitse niin surkutellakaan ettei saa töissä ilmaiseksi espressoa, sillä ostettiin meille espressopannu (mutteripannu) ja espressopapuja, jotka jauhettiin itse. Ei ihan samanlaista cremaa saa espresson pinnalle tuolla pannulla, mutta oi, kyllä on hyvää! Ostettiin myös maidonvaahdotin ja nyt kotonakin pystyy tekemään hyvälaatuisia kahvijuomia, nam :) Cappuccino ja latte taitaakin olla ainoat kahvijuomat, joíssa maito on mielestäni hyvää. Suodatinkahvin maito mielestäni pilaa täysin, kahvin kuitenkin kuuluu maistua kahville, eikä maidolle. Vai mitä? Sokeria en myöskään kahviin lisää.

Nykyään siis juon tummapaahtoista suodatinkahvia, nyt on kaapissa Löfbergs Lilan Crescendo  -joka on tällä hetkellä ehdoton suosikkini - sekä omalla espressopannulla tehtyjä kahvijuomia. Kahviloissa käydessäni olen aika tarkka laadusta, enkä tosiaan mitä tahansa suodatinkahvia enää juo. Hyvä kahvi, parempi mieli. Taidanpa keittää iltakupposet ihanaa Löfbergsin kahvia. Suosittelen! 

Meri tykkää :)

Leipäjuustosalaatti

Mietiskelin tänään, että mitähän sitä keksisi ruoaksi. Ei tehnyt mieli mitään raskasta, mutta kuitenkin ihan kunnon ravitsevaa ruokaa pitäisi saada. Kaupassa tuli mieleen tehdä ruokaisa salaatti. Siihen valikoitui aineeksi:

- paprikaa (punainen, vihreä ja keltainen)
- tomaattia
- punasipulia
- porkkanaa
- keitettyjä perunoita
- keitettyjä kananmunia
- leipäjuustoa

Keitin kananmunat ja pilkoin ja keitin perunat. Raastoin porkkanat, pilkoin paprikat, tomaatit ja sipulin ja sekoitin ne keskenään. Hieroin niihin hieman suolaa ja pirskottelin öljyä päälle. Kun perunat olivat kiehuneet, pilkoin ne hieman pienemmäksi, kuorin kananmunat ja pilkoin nekin ja laitoin salaatin sekaan. Päälle vielä leipäjuustoa niin syntyi aivan uskomattoman herkullinen (ja helppo!) ruoka, jota jäi vielä jääkaappiin odottamaan seuraavaa herkkuhetkeä :)

Tulinen, tulisempi, tulisin

Oltiin eilen laiskoja ja päätettiin tilata ruokaa kotiin. Ihan ekaa kertaa ikinä :) Tilattiin intialaista; kasviksia ja perunoita tulisessa tomaattikastikkeessa ja pinaattia ja juustoa kermaisessa tomaattikastikkeessa. Näiden kanssa tietysti naanleipää ja ihanaa raitaa. Laitettiin kaikki kivasti tarjolle ja alettiin maistelemaan... Ekana tietysti kasviksia tulisessa kastikkeessa, joka oli muuten ERITTÄIN tulista! Ei olla herkkiä tulisuuden suhteen, mutta tuo ruoka sai molemmat haukkomaan henkeä :D Voin sanoa, että kyllä kului naanleipää ja raitaa, jotta sai sen polttavuuden pois suusta! Onneksi pinaatti-juusto-tomaattikastike oli huomattavasti lempeämpi, mutta kuitenkin erittäin maukas.  Ruokaa jäi reilusti (tosin lähinnä sitä tulista), joten jatketiin siitä ruokaa tänään.

Pilkottiin pari porkkanaa ja perunaa kastikkeen sekaan ja raastoin mukaan myös pari tomaattia. Maustettiin vähän suolalla ja garam masalalla ja annettiin hautua. Lisänä riisiä, naanleipää ja raitaa. Tällaiset annokset saatiin:

Herkkua!

Syötiin tosiaan kunnon annokset ja huomisellekin vielä jäi, nam. Taisi olla toinen kerta elämässäni, kun syön intialaista ruokaa. Ensimmäinen kerta oli Liettuassa, Kaunasissa. Kyseinen ravintola oli muuten yksi Liettuan reissun kohokohdista.. :) Tämän tyylinen ruoka on kuitenkin hyvin tuttua nepalilaisten ravintoloiden ansiosta (erityisesti ihanan Himchulin ansiosta) ja näiden kokemusten perusteella sanoisin, että nepalilainen on hieman parempaa kuin intialainen, tosin oikeasti näiden kahden välillä tuskin suurta eroa on. Molemmat ihania joka tapauksessa! :)

Coffee & Dreams

Katsoin eilen elokuvan Julie & Julia. Elokuvassa Julie päätti valmistaa kirjan Mastering the Art of French Cooking kaikki 524 reseptiä vuoden aikana ja kirjoittaa siitä samalla blogia. En ollut koskaan aiemmin kovin vakavasti ajatellut blogin kirjoittamista, mutta kyseinen elokuva sai minut jotenkin vakuuttuneeksi, että minunkin pitäisi kirjoittaa... edes omaksi ilokseni :) Tavoitteeni ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin Juliella; aion kirjoittaa tänne minulle tärkeistä asioista,  joista blogin nimi kertookin jo aika paljon. Rakastan kahvia ja kahviloita! Unelmat ja niiden toteuttaminen on minun tapani elää.. Siispä elänkin unelmaani :) Tulen kirjoittamaan myös ruoasta (sen valmistamisesta ja ravintolaelämyksistä), matkailusta ja todennäköisesti myös vähän aiheen vierestäkin joskus :)
Tervetuloa lukemaan!

Ps. Elokuvan päätyttyä katsoin heti nettikaupat läpi, josko tuota Mastering the Art of French Cooking -kirjaa saisi suomenkielisenä, mutta valitettavasti kaikki painokset ovat tällä hetkellä loppuneet. :( Englanninkielinen versio löytyy tällä hetkellä jo koneelta, mutta kokatessa helpottaa kummasti se, että mittayksiköt ovat sellaisia, joista jotain ymmärrän :)